Mintunvihreää

Tänään olen saanut serkkuneidin minttuWool-boleron nappia vaille valmiiksi ja myssystäkin puuttuu enää nyppyreuna ja takasauma. Syntymäpäivään on vielä viikko, joten taidan ehtiä tekemään sen Kotilieden mekonkin. Löysin paikallisesta Kirja-lahja-paperi-leipä-pesula-kahvila-asiamiespostista ihania Sinellin koristenappeja, pieniä kissoja ja LANKAKERIÄ! Lankakerä pääsee boleron napiksi, kissan ompelen ihan koristeeksi, rintaneulan tapaan.
Madelineen tein muutaman mallikerran reunuspitsiä, puoliväli on jo ylitetty.

Huomenne on sitten suuri päivä, vauvanpeiton pesu-huovutus-lanoliinitusoperaatio... Pitäkää peukkuja!

Voitto!

Tänään se tapahtui, neuloin viimeiset silmukat dominoneuleiseen hahtuvapeittoon! On se vaan kumma, että aina suuren/hankalan/tärkeän käsityön valmistuttua tulee jotenkin "juhlava" olo! Harmittaa todella paljon, etten voi teille laittaa kuvaa tuosta peitosta... Lauantaina pesen ja kevyesti huovuttelen peittoa, sitten vielä bambucollege vuoriksi ja peitto on luovutuskunnossa saajalleen!

Huivivaihdon paritkin on sitten arvottu. Omalle parilleni lähetin jo "esitietolomakkeen", en siinä tietenkään kertonut, millaisia suunnitelmia minulla on päässäni, kyselin mieltymyksistä kautta rantain. Toivottavasti hän ei vastauksessaan "tyrmää" ideoitani, joista hän siis ei tiedä vielä mitään...

Poimintaa ja hahtuvaa

Tämänpäivän neulomiseni alkoi "hilpeästi", poimin boleron reunoista puikoille nro 3 193 silmukkaa (koko 1-vuotiaan)... Silmukoiden poimiminen kuuluu samaan miellyttävyysluokkaan luomisen, päättelyn, saumojen ompelun ja langanpäiden pujottelemisen kanssa, mutta naisen on tehtävä, mitä naisen on tehtävä! Onneksi Matkahuollon täti pelasti päiväni heti saatuani nuo silmukat poimittua, Pirtin Kehräämöltä oli tullut pussillinen hahtuvaa! Huomenna siis mahdollisesti saan vauvanpeiton valmiiksi, keltainen ainakin ensi silmäyksellä näyttää "oikealta sävyltä".
Tämän päivän investointeihin: Huuto.netistä sain halvalla puoli kiloa vaaleanpunaista Novitan Butterfly-lankaa ja pitihän tilaisuuteen tarttua...

Tilasin lehden

Tänään tilasin Interweave Knitsin! Saapa sitten nähdä, kuinka kauan ensi kuussa ilmestyvän seuraavan numeron saapuminen kestää, olen lukenut joidenkin joutuneen odottamaan ensimmäistä numeroaan kauan, kauan... Toivottavasti lehti on yhtä miellyttävää katsottavaa kuin nettisivutkin!
Hahtuvat eivät tulleet tänään, joten Madeline edistyi tänään pitkästä aikaa. Reunuspitsi ei ole vielä ihan puolivälissä, mutta edistyy mallikerta mallikerralta nopeammin. Aivan ihanaa, kun työn kaikkia silmukoita ei tarvitse päätellä kerralla, päättely on niin puuduttavan tylsää.
Leskenlehtihuivissa on jo yli 50 kukkariviä, lankaa on vielä jäljellä noin sata grammaa. Taidan tehdä tuosta langasta vielä Branching outinkin... Wool-nutun kappaleet valmistunevat tänään. Mintunvihreää Woolia on niin paljon, että saanen siitä vielä Kotilieden merimiesmekonkin. Onneksi mekko tehdään "ylhäältä alas", eli helman pituutta voi hieman säädellä langan riittävuudestä riippuen. Minulla taitaa olla joku ihme henkilökohtainen lankahamsterikausi, kun tuosta minttu-Woolista on pakko päästä eroon JUURI NYT JA HETI!
Ovathan kaikki jalkapalloa seuraavat neulojat rekisteröineet Espanjan joukkueessa taituroivan David VILLAN ;-)

Ihminen ei elä ainoastaan neulomisesta

Tämä aamu alkoi, kuten eilen lupasin, hahtuvien tilaamisella Pirtin kehräämöltä, tarvitsin yhden, tilasin viisi. Viime viikon lopulla tilaamani 30 cm:n Addi-pyöröt olivat tänään potilaatikossa ja voi, kun ovat söpöjä töpöjä...
Tänään neuloin loputkin "vanhasta" keltaisesta hahtuvakiekosta reunuskaitaleeksi ja tuli varmistuttua, ettei hahtuva riittänyt, vajaaksi jäi puolisen metriä 8 s:n ainaoikein-kaitaletta. Toivottavasti uusi kiekko on tarpeeksi lähellä vanhan sävyä, tuo edellinen kun oli ainakin puoli vuotta vanha...
Tämän päivän käsityöaikaansaannokseni oli äitiyspakkauksen reunusröyhelö tulevaa kummilastani varten. Tein aikanaan esikoista odottaessani röyhelön "itselleni" ja otin nyt mallin ja mitat siitä, alkuperäisestä ohjeesta ei ollut enää mitään havaintoa. Röyhelöstä tuli oikein hieno, Kangastukun Nalle Puh-kankaista.

Mahtaakohan Matkahuolto tuoda minulle hahtuvia jo huomenna, joskus Pirtiltä on saanut noin nopeasti...

Jihuu ja höh

Tänään se tapahtui, sain neulottua viimeiset ruudut dominoneulepeittoon! Reunuskaitalettakin aloin jo kiinnitellä, mutta totesin, että tarvitsen lisää keltaista hahtuvaa, vanha kiekko ei sittenkään riitä koko kaitaleeseen... Eli siis huomisaamuna on soitettava Pirtin kehräämöön ja tilattava hahtuvaa, en toki tilaa pelkästään tuota keltaista, vaan muutaman kiekon muitakin värejä. Näin toimituskulut kiekkoa kohti pienenevät (seliseli... lankahamsteri mikä lankahamsteri).
Pikkutytön bolero on toista hihaa vaille valmis, uusimmasta Kotiliedestä löysin "merimiesmekon" ohjeen, jonka voisin rustata bolero/myssysetin kaveriksi, jos tuota minttu-Woolia jää tarpeeksi. Leskenlehtihuivikin on loppusuoralla. Madeline on levännyt vieläkin...

Juhannus oli ja meni, aattona tanssilavalla järjestyksenvalvojana ja olutta/siideriä myyden, juhannuspäivänä herra 2v juhli torstaina ollutta syntymäpäiväänsä kera kesän ensimmäisen mansikkakakun!

Investointeja ja juhlahumua

Tänään ei tullut kovinkaan paljon valmista aikaan, sillä esikoinen täytti kaksi ja päivä on luonnollisesti mennyt pitkälti sankarin ehdoilla... Pari ruutua dominopeittoon ja vähän boleron hihaa, siinä kaikki edistys tältä päivältä.
Pojun nukkuessa päiväuniaan mummulassa pistäydyimme ukon kanssa Salon metropolissa Citymarketissa ja sieltä ostin itselleni kanavaneuloja ja pitkään haaveilemani korin neuletyölle olohuoneeseemme (6,99 euroa) Hintalapussa luki tosin takkakori, kummallista. Tuohon vasuun mahtuuehkä yhden pienen pesällisen verran klapeja, mutta mainiosti akuuttivaiheessa oleva neuletyö lankoineen.
Posti toi Sinisestä kurjesta ensimmäisen tilaukseni, neljä kerää ja yhden vyyhdin Opalin sukkalankoja ja sukkapuikot. Langat tuntuvat ja näyttävät ihanilta, mutta en saa aloittaa niistä kutomista, ennenkuin bolero/myssysetti on valmis. Tilaukseni käsitti seuraavat langat: Regenwald Seepra ja Pöllö, käsin pätkävärjätty musta-harmaa ja "Ison sukkamaakarin" yllätyspaketista löytyi Magic-lankaa kelt-harmaana ja harmaa-valkeana.
Eilen tai oikeastaan puolilta öin tilasin Sinisestä kurjesta vielä neljät 30 cm:n Addi-pyöröt; 2,5-4mm...

Designia ja pieniä paloja

Tänään helle alkaa jo verottaa vähän voimia, ei puhettakaan, että käteni olisivat jaksaneet kannatella Madelinea tai jotain muuta raskasta työtä (eli hahtuvapeittoa). Niinpä minttubolero on edistynyt, hihat vain puuttuvat ja kaulus. Tuossa työssä opin jälleen uuden asian, nyppyreunuksen, joka syntyy päättelykerroksella. Muistuttaa kovasti virkattuja nirkkoja. Tuollainen pikkubolero ei kovin paljoa lankaa syö, taidan saada sekä boleron että myssyn sadasta grammasta...
Tänään olen lisäksi tehnyt luovaa työtä, eli suunnitellut päässäni vaihtohuivia ja -vaippaa. Kunpa vain osaisin siirtää ajatukseni paperille...
Nyt pitää ryhtyä paketoimaan lahjoja, isopoika saa huomenna lahjaksi kissapuseron äidiltä, jalkapallon pikkuveljeltä ja kissalta sekä duplo-paloaseman isiltä.

Deadline ei päässyt yllättämään!

Esikoisen kissapaita valmistui kuin valmistuikin tänään! Ja jälleen kerran totesin, että jälkeenpäin neuleen päälle ommeltavat kuvion osat, samoin kuin saumojen ompelu, eivät ole mukavia puuhia... Otin järjen käteen sen paitaan sopivan myssyn kanssa, ei ole mitään järkeä tehdä kaksivuotiaalle pojalle villamyssyä, joka ei edes peitä korvia, oli myssy miten suloinen tahansa. Olisihan siihen toki voinut kehitellä korvaläppä tms. systeemejä, mutta ei oikein iskenyt tällä kertaa. Sitä paitsi tummempi lanka olisi tainnut loppua keskenkin.
Jokaista valmistunutta työtä kohti tulee aloittaa uusi, eikö totta? Poikien serkkutyttö tulee saamaan 1v-lahjaksi boleron ja myssyn mintunvihreästä Woolista (ohje Suuri käsityölehti 4/2006). Kuvittelin tekeväni tuosta Woolista esikoiselle villahaalarin ensi talveksi, mutta väri on aivan liian vauvamainen jo noin "isolle" pojalle.
Kuten huomaatte, olen tänään sivistänyt itseäni opiskelemalla blogin napituksen. Melkoinen saavutus minulta!

Kissapaitaa

Esikoisen kissapaidasta puuttuu enää pääntien rullareunus, saumat ja kissan kasvonpiirteet! Varsinaisen kissakuvion tein intarsianeuleena, sillä silmukoita jäljitellen ompelu ei mitenkään varsinaisesti ole minun heiniäni. Lankaa jäänee vielä samassa ohjeessa olevaan myssyyn, joten poika saanee myös sen. Tuota Jannea nyt ei välttämättä tarvitsisi "hävittää" mihinkään pipoon tms., se olisi varmaan oivaa sukkalankaakin. Mutta on tuo kissamyssy vaan niin söpö, että päässee puikoille!
Tuosta leskenlehtihuivista taitaa tulla aika pitkä, toivottavasti saan kuitenkin tuon keinokuituwannabe-mohairin upotettua siihen ilman, että huivista tulee ylipitkä, siitä langasta on päästävä eroon. Sitä samaa lankaa löytyi ruskeanakin 25g:n kerä, mutta tuollaisen määrän nyt saa hukattua kintaiden tai sukkien koristeraidoiksi...
Madeline ei tänään edistynyt yhtään, nuo kissaneuleet pitää saada valmiiksi ennen torstaita tai viimeistään lauantaita, varsinainen synttäripäivä on torstaina ja juhlat lauantaina.
Pitäisi yrittää värkätä kaksi nappia tuohon sivupalkkiin, olen nimittäin ilmoittautunut mukaan sekä TSI-kestovaihtoon että huivivaihtoon!

Etappeja saavutettu

Hahtuvapeitosta puuttuu enää kymmenkunta ruutua! Langanpäitäkään ei hahtuvatyöstä tule paljoa, ne kun voi usein neuloa työhön mukaan (ja tämähän sopii minulle!) Sitten vielä ainaoikeinneulottu kaitale (virkkaamalla?) kiinni peittoon, kevyt käyttöönottopesu/huovutus ja pikku lanoliinikylpy, sitten on peitto valmis! Taitaa jäädä juhannusviikonlopun ratoksi peiton viimeistely, jos vain esikoisen kaksivuotisjuhlilta ennätän...
Madelinekin on saavuttanut jälleen yhden etapin, vaikka eilen purinkin muutaman kerroksen. Tuon "apulisäyksen/kavennuksen" avulla kuviosta tuli kaunis ja siisti. Nyt on vuorossa reunuspitsi, siinäkin törmäsin heti alkuun pikku ongelmaan, en nimittäin ole ihan varma, miten ohjeessa on tarkoitettu liittää pitsi jakun miehustaan, mutta kokeilemalla se selviää, luulisin, että parin 18 kerroksen mallikerran jälkeen näkyy jo, onko kiinnitys oikean näköinen. Onneksi reunuspitsissä on vain parisenkymmentä silmukkaa kerroksella...
Esikoisen kissapusero pitää neuloa valmiiksi alkuviikolla, niin saan kääräistä sen syntymäpäiväpakettiin. Näillä helteillä villapusero on oikein oiva lahja :-)

Purkua ja vippaskonsteja

Purkamistahan tuli nyt, kuten eilen arvelinkin... Totesin, että helpoimmin saan siisitin näköisen lopputuloksen, kun verkkokuviota edeltävällä kerroksella lisään kuhunkin mallikertaan yhden silmukan ja kuvion jälkeen kavennan sen pois. Jos jollain on omia vippaskonsteja parillisen silmukkaluvun mallineuleen sovittamisesta parittomaan silmukkalukuun, niin kommenttia, kiitos!
Muutama ruutu tuli vauvanpeittoonkin, iltapäivä meni Salossa Venlojen viestiä seuraamassa! Sinne en ottanut neuletta mukaan, kun oli tuo parivuotias vikkeläkinttu mukana... On komea näky, kun melkein yhdeksänsataa naista lähtee yhtaikaa matkaan!

Muutama päivä sitten kirjoittelin Tilli Tomas-langoista. Niitä maltoin olla tilaamatta, mutta samaan kimppatilaukseen tuli otettua kilo perulaista villalankaa ja rasia silmukkamerkkejä... Mutta kun sai niin halvalla...

Tänään oli aikaansaava päivä! Hahtuvapeiton kaikki täysmittaiset rivit on tehty ja Madelinessakin kaikkein puuduttavin osuus, jippii! Seuraava vaihe Madelinessa vaikuttaa hieman hämäräperäiseltä, kun en mielesräni millään saa seuraavan kerroksen ohjetta sopimaan parittomaan silmukkamäärään... Saapa nähdä, tuleeko ensimmäisestä "sovelluksestani" oikean näköinen, vai pääsenkö purkamaan? Purettavaa tulisi sitten olemaan kahdeksan kerrosta, á melkein 400s..
Hahtuvapeiton värisuunnitelmaa muutin hieman tuon viimeisen kulman osalta, vaaleansininen hahtuva olisi muuten uhannut loppua kesken.Ensi viikon aikana jos tuon peiton saisi valmiiksi, sitten pitää huovuttaa se kevyesti ja ommella bambucollege taustaksi.

Silmukkamerkkien ihanuus

Tänään aloitin viimeisen täyspitkän rivin dominoneulepeittoon! Vaikuttaa siltä, että vanhat hahtuvanikin riittävät loppuun asti. Uusia aion toki tilata viimeistään elokuussa, vanhoja ei kovin paljon jää. Ja noista "tulevista jämistäkin" pitää tehdä pojille uusia hahtuvavaippahousuja, varsinkin pienemmälle, isompi toivottavasti oppii kuivaksi nyt kesällä.
Madelinen myötä olen suunnattomasti ihastunut silmukkamerkkeihin. On tosi ivaa neuloa, kun ei itse tarvitse laskea lisäysten paikkoja tai mallikerran vaihtumista, puikolla killuva renkula tekee tuon työn puolestani. ja näin pienten lasten äitinä kun työkin tuppaa keskeytymään vähä väliä... Milloin saa lähteä imettämään, milloin pitää pelastaa isompi poika ties mistä pulasta... Onneksi illat ja jalkapallo-ottelut ovat pyhitetyt minulle ja neuleilleni, aahhh...
Tilli-Tuomaksen melko kalliita silkkiluksuslankoja onnistuin olemaan tilaamatta, mutta Amerikasta on kuitenkin tulossa "Peruvian Wool":ia kilon verran ja rasia silmukkamerkkejä.Kun sai niin halvalla...
Enää viisi lisäyskerrosta Madelinessa jäljellä, sitten tapahtuu taas jotain jännää...!

Tämä päivä on mennyt vain ja ainoastaan Madelinen parissa, hiha-aukkojen merkkilangat ovat jo paikoillaan ja silmukoita on kerroksella jo lähemmäs kolmesataa... Tuossa valkoisessa Samoksessa kuvio tulee tosi hyvin esiin, toivottavasti työ onnistuu loppuun asti... Illalla alkoi sataa, pitkästä aikaa. Perunat ja kukkaset tykkäävät hyvää!
Huomenna on taas hahtuvapeiton vuoro, tällä viikolla voin saada jo pitkät rivit tehtyä. Teen Suuren käsityölehden ruutumäärällä, värisuunnitelma on tehty silkalla naisen logiikalla... Reunuksen teen kahdella keltaisella hahtuvan säikeellä, että tulisi tukevampi. Kevyt huovutus saa luvan riittää, lanoliinitus päälle, niin hylkii mahdollista likaa ja pisuja paremmin. Taakse olen ajatellut bambukangasta tai sitten jotain nättiä flanellia. Täytyy ensin ottaa selville jostain, imeekä bambu helposti väriä itseensä tuosta hahtuvasta...

Hahtuvaa helteellä

Tänään oli todella lämmin hellepäivä, onneksi vauvalle löytyi erittäin kierrätetty (=ohueksi kulunut) puuvillatrikoinen helleasu! Neuvolan jälkeen päivä meni varsin tiiviisti hahtuvavauvanpeiton parissa, autossa toki tuli pikku pätkä leskenlehtihuiviinkin, nyt kokonaispituus on lähemmäs kaksikymmentä senttiä.
Meinasi eilen ja tänään mennä hermot tuon Espanjan lankateollisuuden ihmetuotteen, MarksFocus Divan kanssa, kahdessa peräkkäisessä 25g:n kerässä oli nimittäin ainakin kolme solmua lummassakin, aarggghhh... Onneksi langanpäät saa tuohon pörröpintaan pääteltyä sangen huomaamattomasti.
Hahtuvapeitosta tulee todella värikäs, siinä on kahdeksaa eri väristä Pirtin hahtuvaa, mutta vauvathan pitävät väreistä!
Nyt Madeline käsiin ja katsomaan tämä Brasilia-Kroatia-ottelu loppuun!

Maanantaista arki alkaa

Sain itseäni niskasta kiinni ja päättelin Fifin langanpäät tänään! Nyt pitäisi vain ratkoa, uskallanko höyryttää tuota umpitekokuitulankaa vai pitäisikö investoida styroxlevyyn ja ryhtyä pingoittelemaan neuletöitäni...
Isomman pojan kissapaidasta puuttuu enää toinen hiha, pääntie ja kisun kasvonpiirteet, tänään sain toisen hihan valmiiksi. Madelinekin kasvoi parilla kerroksella ja leskenlehtihuivin mallineulekin alkaa olla selkäytimessä. Kukkakuviot eivät kovin hyvin tuosta langasta erotu kuin läheltä katsottaessa, uppoavat langan "karvoihin", kauempaa katsoessa neulepinta vaikuttaa kennomaiselta.
Huomenna pitää lähteä viemään mies töihin jo ennen kuutta, tarvitsemme pikkupojan kanssa auton, kun meillä molemmilla on neuvola. Äitini onneksi ehtii katsoa isoveljen perään sillä aikaa...
Nyt aioin viettää loppuillan seuraten Madelinen kanssa Italian ja Ghanan välistä jalkapallo-ottelua!

Hyvä päivä tänään!

Valmistuihan se Fifi sitten eilisiltana, kokokin on juuri se, minkä ajattelin! Langanpäät pitää toki vielä päätellä, mutta se sitten huomenna, kun arki alkaa. Teen näin heti blogiurani alussa kaksi suurta häpeällistä paljastusta:

1. En juuri läheskään koskaan ikinä pingota yhtään neuletyötäni mihinkään.
2. En voi lähettää kuvia blogiini, sillä välineet puuttuvat.

Suunnitelmissani on kuitenkin tehdä parannus jommassa kummassa tai molemmissa synneissäni!

Tänään sain oikein monta ruutua dominoneuleiseen vauvanpeittoon (oikeastaan ainoa puikoilla oleva työ, jolla on todellinen valmistumisaikataulu), autossa ja formulaa katsoessani tein puoli hihaa vanhimman poikani kissapaitaan ja nyt jalkapallon ja blogipäivityksen ohessa väsään Madelinea. Eilen sain vastauksen kieliongelmaani sekä Kestovaippainfosta että neulontalistalta ja vaippainfosta vastaus tuli kuin tulikin nopeammin... Eilen aloitin myös leskenlehtihuivia tuosta samasta tekokuitulangasta, josta Fifinkin tein, siitä tulee autoneule, jahka vielä pari kuviokerrosta teen kotosalla.

Kävin Päivin Vyyhtien kätköissä ja siellä oli Suuri Houkutus: linkki Tilli Tomasin silkkilankoihin, saas nähdä, miten tämän muijan käy...

Kielikurssia

Lauantai 10.06.2006

KIP-päivä ei sitten kohdallani ollut kovinkaan julkinen, kutimet olivat kyllä mukana Katiskanmäen kesätapahtumassa, mutta tee nyt sitten jotain, kun mukana on paria viikkoa vaille kaksivuotias vilkas pikkupoika, nuorempi mies kyllä nukkui kiltisti vaunuissaan toista tuntia.
Intiimimmissä olosuhteissa tein muutaman ruudun dominoneulepeittoon ja Fifikin valmistunee tänään, jos jaksan katsoa jalkapalloa, lopun neljä ainaoikeinkerrosta ja viheliäinen silmukoiden päättely puuttuvat enää.
Madelineakin olen jo päässyt kerrokselle 42 asti, mutta siinä kohtaa törmäsin kielimuuriin.Tuon kerroksen ohje alkaa "Slip marker...", eikä ole aavistustakaan, mitä minä tuossa kohdassa teen silmukkamerkillä. Lähetin neulontalistalle kysymyksen, toivottavasti joku viitsii vastata. Tämän lähetettyäni teen saman kysymyksen Kestovaippainfossa, siellä tiedetään kaikki!

Ooo, Madeliiiin....

Perjantaina 09.06.2006


Oijoijoijoi.... Tänään tuli Amerikasta keltainen kirjekuori sisältäen ihanan Madeline-ohjeen. Sitähän piti heti ruveta vääntämään kutosen sukkapuikoilla. En muistanutkaan, kuinka "mielenkiintoista" on jakaa kahdeksan silmukkaa neljälle puikolle ja yrittää saada aloituksesta siisti, se kun tässä tapauksessa tulee keskelle takakappaletta. No, noin neljännellä kerralla sain aloituksen onnistumaan siististi ja nyt työ on jo hyvässä alussa. Samosta on mukanva kutoa, vaikka puikot ovatkin "vain" muovia ja pinnasta tulee kaunis.
Fifiäkin tein autossa, siitä puuttuu enää ehkä kuusi kerrosta , valmistunee viikonloppuna. Hahtuvapeittoakin tein vähän, sitä voi tehdä vain, kun molemmat pojat nukkuvat tai leikkivät jonkun toisen kanssa, yksinkertainen hahtuva ei sovellu pikku sormien tutkittavaksi... Huomenna täytyy ottaa kesätapahtumaan neule mukaan, onhan KIP-päivä! Saapa sitten nähdä, tuleeko työstä mitään kahden pikkupojan vahtimiselta, mutta ajatushan on tärkein, eikö totta!

Torstai 08.06.2005

No niin, nyt on sitten hankittu langat Madelineen, vaikka ohjekin on vielä matkalla Amerikasta... Salon Vapaa Valinnasta ostin kilon vitivalkoista Novita Samosta hintaan 1,95 euroa/kerä, ainakin luulisi riittävän... Aluksi ajattelin olla nuuka ja ostaa syreeninlilaa, se kun olisi maksanut vain euro viisikymmentä, mutta tuo väri ei olisi sopinut vaatekaappini tämänhetkiseen sisältöön. Valkoinenhan sopii aina, vaikkei ehkä olekaan paras mahdollinen väri pienten lasten äidille ;-). Muistin jopa ostaa puikotkin, kuutosen sukkapuikkoja kun ei ollut aiemmin varastossa, ei senpuoleen myöskään pyöröjä. Totesin eilen illalla jopa ehdottomasti tarvitsevani tuon Madelinen, täytyyhän kummitädillä olla hieno neule päällään syyskesän ristiäisissä.
Fifi on yhtä kuviomallikertaa vaille valmis, tuota akryyli-polyamidilankaa jää vielä sen verran, että taidan tehdä siitä Ullan leskenlehtihuivinkin. Teen sitten jostain "oikeasta" langasta myöhemmin, jos viitsin. Ja kaukaa tuokin lanka näyttää mohairilta...

Villa&silkki

Keskiviikko 07.06.2006

Hei!

Täällä 2 pienen pojan (1v11kk ja 2kk) äiti ja käsityöharrastajaa rustaa ensimmäistä viestiä blogiinsa. Tällä hetkellä työn alla ovat dominoneuleinen vauvanpeitto yksinkertaisesta hahtuvasta vauvalahjaksi, kissakuvioinen neulepaita Janne-langasta uusimmasta Modasta vanhemmalle pojalle ja autoneuleena Fifi karpalonpunaisesta 100% tekokuitulangasta Diva. Seuraavaksi on suunnitteilla ainakin uudet lyhytlahkeiset hahtuvavaippahousut molemmille pojille ja ehkäpä Clapotis, kun siitä niin paljon puhutaan...